Iisalmi, 2011-10-27 07:59 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- Olvi-konsernin myyntivolyymit ja liikevaihto kasvoivat edelleen konsernin kaikilla maantieteellisillä alueilla. Liikevoitto jäi hieman edellisvuotta pienemmäksi suhteellisen kannattavuuden ollessa edelleen hyvällä tasolla.

 Tammi-syyskuu lyhyesti:

- Olvi-konsernin myyntivolyymi kasvoi 9,9 prosentilla 402 (365) miljoonaan litraan

- konsernin liikevaihto kasvoi 8,8 prosentilla 224,3 (206,1) miljoonaan euroon

- konsernin liikevoitto oli 25,2 (27,7) miljoonaa euroa; 11,2 (13,4) prosenttia liikevaihdosta

- Valko-Venäjän ruplan devalvaatio heikensi konsernin tulosta
 

KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT

*) Osakekohtaiset luvut on muutettu vertailukelpoisiksi.

Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho tulosjulkistuksen yhteydessä: ”Onnistuimme pitämään Suomessa hyvän tulostason ja vahvistamaan kokonaismarkkina-asemaamme. Virossa liikevoittoamme kasvoi edellisvuodesta. Valko-Venäjällä myyntimme kehittyi hyvin, mutta tuloksemme heikentyi paikallisvaluutan voimakkaan devalvoitumisen seurauksena. Omavaraisuusasteemme säilyi hyvällä tasolla. Jatkoimme kasvuun liittyviä investointeja”.

OLVI-KONSERNIN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA TULOS TAMMI-SYYSKUUSSA 2011
 

Tammi-syyskuussa 2011 Olvi-konsernin myynti oli 402 (365) miljoonaa litraa. Kasvua tuli 37 miljoonaa litraa, 9,9 prosenttia. Myyntivolyymit paranivat kaikilla toiminta-alueilla.

Tammi-syyskuussa kotimaan myynti kasvoi 10 miljoonalla, Baltian myynti 19 miljoonalla ja Valko-Venäjän myynti 13 miljoonalla litralla. 

Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 224,3 (206,1) miljoonaa euroa. Kasvu oli 18,2 miljoonaa euroa, 8,8 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla konsernin toiminta-alueilla hyvän myynnin kehityksen johdosta.

Kotimaan liikevaihto oli 90,7 (83,8) miljoonaa euroa. Baltian tytäryhtiöiden liikevaihto oli 111,1 (100,8) miljoonaa euroa ja Valko-Venäjän liikevaihto 34,9 (31,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kotimaassa 6,8 miljoonaa euroa, 8,2 prosenttia, Baltiassa 10,3 miljoonaa euroa, 10,2 prosenttia ja Valko-Venäjällä 3,7 miljoonaa euroa, 11,9 prosenttia.

Konsernin liikevoitto tammi-syykuussa oli 25,2 (27,7) miljoonaa euroa, 11,2 (13,4) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto heikentyi 2,5 miljoonaa euroa, 8,9 prosenttia edellisvuodesta.

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, 0,62 (1,08) euroa/osake, heikentyi edellisvuodesta 42,6 prosenttia, koska Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisesta aiheutuneet kurssitappiot kirjaantuivat rahoituskuluihin, mikä näin heikensi konsernin tammi-syyskuun tulosta ja sitä kautta myös osakekohtaista tulosta. Kurssitappioiden kirjauksella ei ollut vaikutusta konsernin kassavirtaan.

Kotimaan liikevoitto kasvoi 8,5 prosentilla 11,7 (10,8) miljoonaan euroon miljoonaan euroon. Kotimaan liikevoitto sisältää 1,5 (0,6 vuonna 2010) miljoonaa euroa käytöstä poistettujen tuotantokoneiden myynnistä johtuvaa myyntivoittoa. Vertailukelpoinen liikevoitto säilyi edellisvuoden tasolla.

Baltian yhteenlaskettu liikevoitto pienentyi 0,5 miljoonalla eurolla 12,5 (13,0) miljoonaan euroon. Valko-Venäjän liikevoitto, 2,6 miljoonaa euroa, jäi 2,0 miljoonaa euroa edellisvuodesta pääosin ruplan devalvoitumisen johdosta.

Konsernin katsauskauden voitto verojen jälkeen oli 12,6 (22,6) miljoonaa euroa. Muutoksen syynä olivat Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisen aiheuttamat kurssitappiot.

OLVI-KONSERNIN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA TULOS HEINÄ-SYYSKUUSSA 2011
 

Olvi-konsernin myynti vuoden kolmannella neljänneksellä oli 147 (144) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 3 miljoonaa litraa, 2,7 prosenttia. Kotimaan myynti kasvoi 3 miljoonalla litralla 40 (37) miljoonaan litraan, Baltian myynti pienentyi yhdellä miljoonalla litralla 78 (79) miljoonaan litraan ja Valko-Venäjän myynti kasvoi 3 miljoonalla litralla 41 (38) miljoonaan litraan.

Konsernin liikevaihto oli heinä-syyskuussa 82,6 (79,8) miljoonaa euroa.  Liikevaihto kasvoi 2,8 miljoonaa euroa, 3,5 prosenttia. Kotimaan liikevaihto oli 32,3 (30,8) miljoonaa euroa, Baltian liikevaihto 40,4 (40,3) miljoonaa euroa ja Valko-Venäjän liikevaihto 15,0 (13,3) miljoonaa euroa.

Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 11,4 (14,3) miljoonaa euroa, 13,8 (18,0) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni edellisvuoteen verrattuna 2,9 miljoonaa euroa. Kotimaan liikevoitto oli lähes edellisvuoden tasolla 4,6 (4,9) miljoonaa euroa. Baltian liikevoitto pienentyi 1,2 miljoonalla eurolla 5,7 (6,9) miljoonaan euroon ja Valko-Venäjän liikevoitto 1,5 miljoonalla eurolla 1,1 (2,6) miljoonaan euroon Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisesta johtuen.

MAANTIETEELLISTEN SEGMENTTIEN MYYNTI, LIIKEVAIHTO JA TULOS TAMMI-SYYSKUUSSA JA HEINÄ-SYYSKUUSSA 2011

EMOYHTIÖ OLVI OYJ (Olvi)

Tammi-syyskuu 2011

Suomen tilastoidut juomamarkkinat kasvoivat tammi-syyskuussa yhdellä prosentilla edellisvuoteen verrattuna (Panimoteollisuusliitto, syyskuu 2011). Oluiden myynti kasvoi kaksi prosenttia, lonkerojen yhden prosentin ja kivennäisvesien kolme prosenttia. Virvoitusjuomien myynti pysyi edellisvuoden tasolla ja siidereiden myyntivolyymi aleni vajaa kaksi prosenttia.

Olvin kotimaan myynti kasvoi katsauskaudella toimialaa nopeammin, kasvua yhdeksän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammi-syyskuun myyntivolyymi kotimaassa oli 108 miljoonaa litraa.

Tuoteryhmittäin tarkasteltuna kehitys oli nopeinta lonkeroissa ja oluissa, joista ensin mainittujen myynti kasvoi 20 prosenttia ja viimeksi mainittujen 16 prosenttia. Lonkeroiden suotuisaan myyntikehitykseen vaikuttivat myönteisen vastaanoton saaneen uutuuden, OLVI Mojito-lonkeron ohella Greippi-, Karpalo- ja Kultalonkeron hyvänä jatkunut kysyntä. Kivennäisvesien myynti kasvoi edellisvuodesta kahdella prosentilla. Siidereiden ja virvoitusjuomien myynti laski edellisvuoteen verrattuna.

Olvin kotimaan markkinaosuus kasvoi katsauskaudella miedoissa alkoholijuomissa edellisvuoden vajaasta 22 prosentista 24 prosenttiin. Alkoholittomien tuotteiden markkinaosuus oli seitsemän prosenttia.

Olvin vienti ja verovapaa myynti kasvoi 6,5 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja sen osuus kokonaismyynnistä oli 3,2 (3,3) prosenttia.

Olvin kokonaismyyntivolyymi tammi-syyskuussa oli 112 (103) miljoonaa litraa, kasvua 9 miljoonaa litraa, 9,6 prosenttia.

Emoyhtiön tammi-syyskuun liikevaihto oli 90,7 (83,8) miljoonaa euroa, kasvua 6,8 miljoonaa euroa, 8,2 prosenttia.

Liikevoitto oli 11,7 (10,8) miljoonaa euroa, joka on 12,9 (12,9) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 0,9 miljoonalla eurolla, 8,5 prosentilla. Liikevoittoon sisältyy 1,5 (0,6 edellisenä vuonna) miljoonaa euroa käytöstä poistettujen tuotantokoneiden myynnistä saatua myyntivoittoa. Vertailukelpoinen liikevoitto säilyi edellisvuoden tasolla, kun kertaluonteisia myyntivoittoja ei huomioida.

Heinä-syyskuu 2011

Emoyhtiön myynti vuoden kolmannella neljänneksellä kasvoi 3 miljoonalla litralla, 7,3 prosentilla, 40 (37) miljoonaan litraan. Liikevaihto oli 32,3 (30,8) miljoonaa euroa, kasvua 1,5 miljoonaa euroa, 4,6 prosenttia. 

Heinä-syyskuun liikevoitto oli 4,6 (4,9) miljoonaa euroa, joka on 14,3 (15,8) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pienentyi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 miljoonaa euroa, 5,1 prosenttia.

AS A. LE COQ (A. Le Coq)

Tammi-syyskuu 2011

Viron tytäryhtiö A.Le Coq valittiin syyskuussa 2011 Viron kilpailukykyisimmäksi elintarvikealan yritykseksi Viron kauppa- ja teollisuuskamarin vuosittain järjestämässä kilpailussa.

Yhtiön myynti oli tammi-syyskuussa 105 (98) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 7 miljoonaa litraa, 7,5 prosenttia.

Viron olut-, siideri- ja lonkeromarkkinat ovat hyvässä kasvussa. A. Le Coqin markkina-asema vahvistui keskeisissä juomaryhmissä. Yhtiön oluiden myynti kasvoi tammi-syyskuussa noin 4 prosenttia ja lonkeroiden myynti 11 prosenttia.  Myös siidereiden myynti kasvoi hieman edellisvuodesta.

Yhtiö on Viron juomamarkkinoilla markkinajohtaja siidereissä ja ylivoimainen markkinajohtajan lonkeroissa. Fizz on Viron suurin siiderimerkki. Olutmarkkinoilla on kaksi tasavahvaa toimijaa, jotka vuorotellen pitävät markkinajohtajan asemaa. 

Yhtiön mehujen myynti kasvoi 26 prosentilla edellisvuodesta. Mehuissa yhtiö on selkeä markkinajohtaja Virossa.

Virvoitusjuomissa ja kivennäisvesissä yhtiö on Viron markkinakakkonen.  Kivennäisvesien myynti kasvoi tammi-syyskuussa noin 7 prosenttia, mutta virvoitusjuomien myynti laski noin 4 prosenttia. 

Yhtiön markkinaosuus oluissa oli 40 (41) prosenttia, siidereissä 38 (48)ja lonkeroissa 52 (55) prosenttia. Mehujen (tetrat) markkinaosuus oli 29 (17) prosenttia, virvoitusjuomien 32 (32)ja kivennäisvesien 16 (16) prosenttia (Nielsen, kesä-heinäkuu 2011).

Yhtiön vienti ja verovapaa myynti kasvoi yli 29 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viennin ja verovapaan myynnin osuudet olivat 4,3 (3,6) prosenttia kokonaismyynnistä.

Yhtiön liikevaihto tammi-syyskuussa oli 59,9 (55,0) miljoonaa euroa, kasvua 4,9 miljoonaa euroa, 8,9 prosenttia. 

Tammi-syyskuun liikevoitto kasvoi 1,2 miljoonalla eurolla, 11,9 prosentilla, 11,1 (9,9) miljoonaan euroon, joka on 18,4 (18,0) prosenttia liikevaihdosta. Tuloksen parantumisen mahdollistivat myyntivolyymien kasvu ja ennen kaikkea toiminnan kustannustehokkuus.

Heinä-syyskuu 2011

A. Le Coqin myynti heinä-syyskuussa pieneni edellisvuoteen verrattuna 1 miljoonalla litralla, 3,0 prosentilla, 37 (38) miljoonaan litraan.

Yhtiö paransi kuitenkin liikevaihtoa ja liikevoittoa edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihtoa kertyi heinä-syyskuussa 21,3 (21,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 0,1 miljoonaa euroa, 0,6 prosenttia. 

Yhtiön kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 4,5 (4,4) miljoonaa euroa, joka on 21,3 (20,7) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi 0,1 miljoonaa euroa, 3,3 prosenttia.

A/S CESU ALUS (Cesu Alus)

Tammi-syyskuu 2011

Latviassa toimivan Cesu Alus –yhtiön myynti tammi-syyskuussa oli 60 (55) miljoonaa litraa. Myynti kasvoi 5 miljoonaa litraa, 8,0 prosenttia.

Latvian olutmarkkinat olivat katsauskaudella kasvussa, kun taas siideri- ja lonkeromarkkinat pienenivät (Nielsen, kesä-heinäkuu ja heinäkuu 2011). Oluen ja lonkeroiden myynti laski katsauskaudella yhden prosentin. Siidereiden myynti kasvoi yli 30 prosenttia. Virvoitusjuomien myynti (sisältäen kvassin) oli viime vuoden tasolla.

Yhtiön markkinaosuus Latvian olutmarkkinoista oli 27 (31) prosenttia, siiderimarkkinoista 52 (45) ja lonkeromarkkinoista 53 (48) prosenttia (Nielsen, kesä-heinäkuu 2011). Siidereissä ja lonkeroissa yhtiö on selkeä markkinajohtaja, oluissa markkinakakkonen (Nielsen, heinäkuu 2011).

Yhtiön liikevaihto oli tammi-syyskuussa 28,1 (25,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,8

miljoonaa euroa, 10,9 prosenttia.

Tammi-syyskuun liikevoitto oli 0,9 (1,7) miljoonaa euroa, 3,1 (6,8) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni 0,8 miljoonaa euroa, 49,1 prosenttia. Liikevaihdon kasvusta huolimatta tulos heikentyi raaka-aine- ja pakkaustarvike-kulujen kustannusnousujen takia.

Heinä-syyskuu 2011

Cesu Alus –yhtiön myynti laski vuoden kolmannella neljänneksellä yhdellä miljoonalla litralla, 5,1 prosentilla, 21 (22) miljoonaan litraan. Liikevaihto oli 10,4 (10,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto pienentyi 0,3 miljoonaa euroa, 2,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Yhtiön liikevoitto heinä-syyskuussa oli 0,5 (1,3) miljoonaa euroa, joka on 4,8 (12,6) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto laski edellisvuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa, 63,3 prosenttia.

AB VOLFAS ENGELMAN (Volfas Engelman)

Tammi-syyskuu 2011

Liettuassa toimivan Volfas Engelman –yhtiön myynti kasvoi tammi-syyskuussa 7 miljoonaa litraa, 16,0 prosenttia, 53 (46) miljoonaan litraan. Oluen myynti kasvoi peräti 28 prosenttia, siidereiden myynti 2 prosenttia ja lonkeroiden myynti 6 prosenttia. Virvoitusjuomien ja kvassin myynti oli viime vuoden tasolla.

Yhtiön kokonaismarkkina-asema on vahvistunut Liettuan juomamarkkinoilla. Yhtiön markkinaosuus oli suurimmassa tuoteryhmässä, oluissa, 10 (10) prosenttia. Yhtiö on markkinajohtaja siidereissä 38 (41) prosentin markkinaosuudella ja lonkeroissa 30 (31) prosentin markkinaosuudella. Myös kvassi-markkinoilla yhtiö on selkeä markkinajohtaja 29 (31) prosentin markkinaosuudella (Nielsen, kesä-heinäkuu 2011).

Yhtiön liikevaihto tammi-syyskuussa oli 23,0 (20,4) miljoonaa euroa, kasvua 2,6 miljoonaa euroa, 12,6 prosenttia. Yhtiön liikevaihto kasvoi myyntivolyymia vähemmän Liettuassa vallitsevan kovan hintakilpailun sekä aktiivisen markkinaosuushakuisen kampanjatoiminnan johdosta.

Yhtiön liikevoitto tammi-syyskuussa oli 0,5 (1,4) miljoonaa euroa. Liikevoitto pieneni 0,9 miljoonaa euroa. Myynnin ja liikevaihdon kasvusta huolimatta yhtiön tulos heikkeni edellisvuodesta. Tulosta rasittivat hintakilpailun tuloksena laskenut liikevaihdon keskihinta sekä uuden yhtiönimen lanseerauksesta ja pitkäjänteisestä brändin rakennusohjelmasta aiheutuneet lisääntyneet markkinointikulut.  

Heinä-syyskuu 2011

Volfas Engelman –yhtiön myynti heinä-syyskuussa oli 20 (19) miljoonaa litraa, kasvua kertyi miljoona litraa, 4,5 prosenttia. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 8,7 (8,4) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa, 3,3 prosenttia.

Kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 0,7 (1,1) miljoonaa euroa. Liikevoitto pieneni 0,4 miljoonaa euroa. Liiketuloksen heikkenemiseen kolmannella neljänneksellä vaikuttivat samat syyt kuin kumulatiivisessa tuloksessa.

OAO LIDSKOE PIVO (Lidskoe Pivo)

Tammi-syyskuu 2011

Valko-Venäjän taloudellinen tilanne on ollut koko vuoden 2011 epävakaa. Ulkomaista valuuttaa on ollut niukasti saatavilla ja Valko-Venäjän rupla on devalvoitunut yli 90 prosenttia, jos verrataan syyskuun 2011 vaihtokurssia vuoden 2010 joulukuun kurssiin.   

Valko-Venäjällä toimivan Lidskoe Pivon operatiivinen toiminta on kehittynyt hyvin maassa vallitsevasta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Yhtiön myynti oli katsauskaudella 101 (88) miljoonaa litraa, kasvua 13 miljoonaa litraa, 15,4 prosenttia. Oluiden myynti kasvoi 23 prosentilla, virvoitusjuomien ja kvassin myynti 5 prosentilla ja kivennäisvesien myynti 85 prosentilla. Mehujen myynnissä oli 6 prosentin lasku. Vuoden 2010 lopussa lanseeratun Fizz-siiderin myynti kehittyi katsauskaudella hyvin. 

Yhtiö on selkeä markkinajohtaja kvassissa 50 (53) prosentin markkinaosuudellaan. Markkinaosuus oluissa on 10 (9) ja mehuissa 31 (29) prosenttia (Nielsen kesä-heinäkuu 2011). 

Yhtiön vienti kasvoi katsauskaudella 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Viennin osuus yhtiön kokonaismyynnistä oli 6,8 (5,4) prosenttia. Vienti suuntautui pääasiassa Venäjälle ja Liettuaan. 

Lidskoe Pivon katsauskauden liikevaihto oli 34,9 (31,2) miljoonaa euroa, kasvua 3,7 miljoonaa euroa, 11,9 prosenttia. Liikevaihdon kasvua pienensi Valko-Venäjän ruplan devalvoituminen. Paikallisessa valuutassa laskettu liikevaihdon kasvu oli erinomainen, 74,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon myönteinen kehitys johtui etenkin lisääntyneestä valmistuskapasiteetista. Suotuisaan kehitykseen vaikuttivat volyymikasvun ohella liikevaihdon keskihinnan parantuminen sekä onnistuneet tuotelanseeraukset.

Yhtiön liikevoitto oli katsauskaudella 2,6 (4,6) miljoonaa euroa, 7,5 (14,7) prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto pieneni edellisvuoteen verrattuna 2,0 miljoonaa euroa, 42,6 prosenttia. Paikallisessa valuutassa (BYR) laskettu liikevoitto pienentyi 10,8 prosenttia edellisvuodesta. Liikevoiton negatiiviseen kehitykseen vaikutti katsauskauden aikana tapahtunut paikallisvaluutan voimakas devalvaatio, jonka seurauksena monien raaka- ja pakkaustarvikkeiden sekä  tuotannontekijöiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. 

Heinä-syyskuu 2011

Yhtiön myynti vuoden kolmannella neljänneksellä oli 41 (38) miljoonaa litraa, kasvua 3 miljoonaa litraa, 7,5 prosenttia.

Yhtiön liikevaihto kasvoi 1,6 miljoonalla eurolla, 12,3 prosentilla 15,0 (13,3) miljoonaan euroon ruplan devalvoitumisesta huolimatta. Paikallisessa valuutassa laskettu liikevaihto kasvoi vuoden kolmannella kvartaalilla erinomaisesti 95,7 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat erityisesti liikevaihdon keskihinnan selkeä parantuminen sekä hyvin onnistuneet uusien tuoteryhmien ja uusien tuotteiden lanseeraukset.

Lidskoe Pivon liikevoitto vuoden kolmannella kvartaalilla oli 1,1 (2,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto pienentyi 1,5 miljoonalla eurolla. Paikallisessa valuutassa laskettu liikevoitto pienentyi 24,1 prosenttia kustannusnousujen johdosta.

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Olvi-konsernin taseen loppusumma syyskuun 2011 lopussa oli 237,0 (232,6) miljoonaa euroa. Oma pääoma per osake oli tammi-syyskuussa 5,63 (5,97) euroa, muutos edellisvuoteen -0,34 euroa/osake (viime vuoden osakekohtaiset luvut on muutettu vertailukelpoisiksi tämän vuoden lukujen kanssa). Omavaraisuusaste 49,7 (54,1) prosenttia heikkeni edellisvuodesta 4,4 prosenttiyksiköllä, mutta parani vuoden kolmannella kvartaalilla 5,8 prosenttiyksiköllä tammi-kesäkuuhun verrattuna.

Korollisia velkoja oli 62,5 (50,3) miljoonaa euroa, josta lyhytaikaisten velkojen osuus oli 28,7 (10,4) miljoonaa euroa. Myös taseen luvuissa ja tunnusluvuissa näkyy Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisen vaikutukset.

Katsauskaudella konsernin bruttoinvestoinnit olivat 31,5 (17,1) miljoonaa euroa. Investoinneista 7,6 miljoonaa euroa kohdistui emoyhtiö Olviin ja 4,1 miljoonaa euroa Baltian tytäryhtiöihin. Lidskoe Pivon bruttoinvestoinnit olivat tammi-syyskuussa 19,8 miljoonaa euroa.

Suurimmat investoinnit kotimaassa vuonna 2011 kohdistuvat viinin separointi- ja suodatuslaitteistojen uusimiseen, tankkikellarin laajennukseen sekä täyttöhallien ja varaston logistiikan tehostamiseen.

Baltiassa A. Le Coqin investoinnit kohdistuvat täyttölinjojen etiketöintikoneisiin ja –laitteisiin sekä maltaan ja veden käsittelyjärjestelmiin. Cesu Alus –yhtiössä uusitaan pulloformaatteja ja laajennetaan hiivatankkikellaria. Volfas Engelmanin investoinnit käsittävät painetankkikellarin ja käymistankkien laajennuksen sekä täyttölinjojen koneisiin ja laitteisiin kohdistuvia investointeja.

Lidskoe Pivon investointiohjelman toteuttaminen jatkui uuden tuotanto- ja varastokapasiteetin kasvattamisella.  

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan kuuluvat uusien tuotteiden ja pakkausten sekä prosessien ja valmistusmenetelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeet sekä olemassa olevien tuotteiden ja pakkausten edelleen kehittäminen. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot on kirjattu kuluksi. Olvi-konsernin tuotekehityksen päätavoitteena on tuottaa uutuuksia kannattaviin ja kasvaviin juomasegmentteihin.

UUDET TUOTTEET

Suomi

OLVI Jouluolut tulee jälleen myyntiin joulusesongin ajaksi. Jouluolutta on saatavana kahdessa eri pakkauskoossa, 0,33 litran lasipullossa 6-pullon monipakkauksessa sekä 0,5 litran irtotölkissä.

Tytäryhtiöt

A. Le Coq, Cesu Alus ja Volfas Engelman investoivat yhdessä uuteen 2 litran PET pullomalliin, joka on konsernin vastaus Baltiassa kehittyvään, entistä suurempien olutpakkausten trendiin. Yhtiöt lanseeraavat olutmerkkejään uudessa pullomallissa liukuvasti syksyn ja talven aikana.

Cesu Alus lanseeraa Cēsu Džons sarjaan marraskuussa uuden maun G&Tonic, joka pakataan 0,5 litran pulloon. Talvikaudelle myyntiin tulevat jälleen Cēsu Džons WinterPuch 5% 1,5 litran pullossa sekä Cēsu Winter Porter 6,2% olut, joka on tänä vuonna saatavana myös 0,5 litran tölkissä.

Volfas Engelman toi lokakuussa markkinoille uuden Fortas Tradicinis 6,1% oluen 0,5 litran tölkissä.

HENKILÖSTÖ

Olvi-konsernin henkilöstömäärä oli tammi-syyskuussa keskimäärin 2069 (2071).  Syyskuun lopussa Olvi-konserni työllisti yhteensä 2029 (2069) henkilöä.

Olvi-konsernin henkilöstömäärät keskimäärin maittain:

                    1-9/2011   1-9/2010

Suomi                 389        (385)

Viro                  316        (315)

Latvia                222        (209)

Liettua               206        (194)

Valko-Venäjä          936        (968)

Yhteensä             2069       (2071)                    

KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiö Olvi lisäsi heinä-syyskuussa 2011 omistusosuuttaan Cesu Alus –yhtiöstä 0,01 prosentilla. Tammi-syyskuun aikana Olvi on ostanut yhteensä 447 Cesu Alus –yhtiön osaketta, joka on 0,16 prosenttia osakepääomasta. Olvi-konsernin omistusosuus Cesu Alus –yhtiöstä oli syyskuun 2011 lopussa 99,53 prosenttia, A. Le Coqista 100,0, Volfas Engelmanista 99,57 ja Lidskoe Pivosta 91,58 prosenttia.

OSAKE JA OSAKEMARKKINAT

Olvi Oyj:ssä oli syyskuun 2011 lopussa yhteensä 20 758 808 osaketta, joista

17 026 552 eli 82,0 prosenttia julkisesti noteerattuja A-osakkeita ja 3 732 256 eli 18,0 prosenttia K-osakkeita. Olvin hallussa oli 30.9.2011 1124 omaa A-osaketta. Jokainen A-osake tuottaa yhden (1) äänen ja jokainen K-osake kaksikymmentä (20) ääntä. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla yhtiö ei voi äänestää. Olvin osakepääoma oli syyskuun 2011 lopussa 20 758 808 euroa.

A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli syyskuun 2011 lopussa 15,22 (15,20) euroa. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-syyskuussa 19,86 (15,73) euroa ja alin 13,49 (12,01) euroa.

Syyskuun 2011 lopussa yhtiön koko osakekannan markkina-arvo oli 315,9 (315,5) miljoonaa euroa ja A-osakkeiden markkina-arvo 259,1 (258,8) miljoonaa euroa. A-osakkeita vaihdettiin tammi-syyskuun 2011 aikana 2 296 430 kappaletta, 13,5 (13,1) prosenttia A-osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 48,5 (30,5) miljoonaa euroa.

Olvin osakkeenomistajien määrä oli syyskuun 2011 lopussa 9006 (7908). Ulkomaalaisten sekä ulkomaisten ja kotimaisten hallintarekisteröityjen omistusten määrä arvo-osuuksien kokonaismäärästä oli 18,4 (18,9) prosenttia ja osuus kokonaisäänimäärästä 6,3 (6,4) prosenttia. Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistukset on selvitetty osavuosikatsaustiedotteen taulukko-osan taulukossa 5, kohdassa 9 ja suurimmat osakkeenomistajat taulukossa 5, kohdassa 10.

Yhtiö ei saanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Riskienhallinta on osa Olvi-konsernin jokapäiväistä johtamista ja toimintaa. Se lisää yritysturvallisuutta ja tukee omalta osaltaan asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan tavoitteena on toimia ennakoivasti ja luoda toiminnalle olosuhteet, joissa liiketoimintaan kohdistuvia riskejä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti kaikissa konserniyhtiöissä ja organisaation kaikilla tasoilla. Riskienhallinnan edunsaajina ovat yrityksen ohella sen henkilöstö, asiakkaat, omistajat sekä muut sidosryhmät.

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian toteutuminen ja turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Olvi-konsernissa keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan säännöllisesti. Tunnistetuista riskeistä arvioidaan riskin toteutumisen vaikutuksia, laajuutta ja todennäköisyyttä sekä keinoja riskin poistamiseen tai pienentämiseen. Tämän lisäksi riskienhallinta pyrkii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi liiketoiminnassa esiin tulevia mahdollisuuksia.

Olvi-konsernin strategisilla riskeillä tarkoitetaan riskejä, jotka liittyvät sen liiketoiminnan luonteeseen ja strategisiin valintoihin. Konsernin toiminta on sijoittunut useisiin eri valtioihin, joiden yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset tilanteet, kehitysvaiheet ja -suunnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Strategiset riskit liittyvät esimerkiksi verolainsäädännön ja muiden säädösten muutoksiin, ympäristöön sekä valuuttamarkkinoihin. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiä. Konsernin merkittävimmät tunnistetut strategiset riskit liittyvät Valko-Venäjään ja etenkin sen kansantaloudelliseen tilanteeseen.

Konsernin merkittävimmät tunnistetut operatiiviset riskit liittyvät raaka-aineiden hankintaan ja laatuun, tuotantoprosessiin, markkinoihin ja asiakkaisiin, henkilöstöön, tietoturvaan ja tietojärjestelmiin sekä valuuttakurssien muutokseen.

Raaka-aineiden hankinta

Talouden kehitys ja vuotuiset satovaihtelut saattavat vaikuttaa Olvi-konsernissa käytettävien keskeisten raaka-aineiden hintoihin ja saatavuuteen. Häiriöt raaka-ainetoimituksissa voivat haitata asiakassuhteita ja liiketoimintaa. Raaka-ainetoimittajien kanssa käytetään kirjallisia, mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisia sopimuksia. Kaikissa yksiköissä painotetaan raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden laadun merkitystä koko tuotantoketjussa.

Tuotantoprosessi

Tuotannollisia riskejä pyritään minimoimaan prosessien selkeällä dokumentoinnilla, automaatioasteen lisäämisellä, laatujärjestelmien noudattamisella sekä pyrkimällä selkeisiin päätöksentekoa ja valvontaa ohjaaviin menettelytapoihin. Prosessien ja toimintatapojen tehokkuutta ja soveltuvuutta  seurataan sisäisillä mittareilla. Tuotannon tehokkuuden seuraamiseen ja kehittämiseen kuuluvat muun muassa tuotantolaitteiden käyttövarmuus ja käyttöaste, työympäristön kehittäminen sekä henkilöstön työskentelyyn liittyvät tekijät. Konsernissa on käytössä kaikki toiminta-alueet käsittävä omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma, jonka kattavuus tarkistetaan vuosittain.

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy merkittävää kausivaihtelua. Raportoitavien maantieteellisten segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen kausivaihtelujen ja sesonkien ominaispiirteiden mukaan.

Taloudessa tapahtuvat negatiiviset muutokset voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen sekä heikentää etenkin hotelli- ja ravintola-asiakkaiden maksuvalmiutta. Luottotappioiden keskeisenä minimointikeinona on kaikissa konserniyhtiöissä tehokas luotonvalvonta.

Lainsäädännölliset ja muut konserniin vaikuttavat viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa tuotteiden kysyntään ja niiden suhteelliseen kilpailuasemaan.    

Henkilöstö

Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muassa työvoiman saatavuuteen liittyvät riskit, työsuhderiskit, avainhenkilöriskit, osaamisriskit sekä puutteellisesta työhyvinvoinnin järjestämisestä aiheutuvat riskit.

Henkilöstöjohtamisen keskeisiä painopistealueita ovat hyvän työnantajakuvan ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstön saatavuuden ja sitoutumisen varmistaminen. Edelleen painopisteinä ovat työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden yläpito ja kehittäminen, johtamis-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät sekä varahenkilöjärjestelmien rakentaminen ja ylläpito.

Tietoturva ja tietotekniikka

Olvi-konsernissa on käytössä kaikkia yhtiöitä koskeva tietoturvapolitiikka, joka määrittää tietoturvan toteuttamisen periaatteet sekä linjaa tietoturvan kehittämistä.

Tietotekniikkaan ja –järjestelmiin liittyvät riskit ilmenevät muun muassa  toiminnallisina häiriöinä ja puutteellisuuksina. Tiedon käytettävyyttä ja virheettömyyttä pyritään varmentamaan sekä toimintatapavalinnoilla että teknisillä ratkaisuilla. Tietoturvaan sekä tietojärjestelmien toimintaan liittyvä riskianalyysi tehdään vuosittain. 

Rahoitusriskit

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja on siten alttiina  valuuttakurssimuutoksista johtuvalle valuuttariskille. Valuuttariski koostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä, ostoista ja tase-eristä (transaktioriski) sekä sijoituksista ja lainoista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (arvostusriski). Valuuttariskiä vähentää se, että suurin osa konsernin tuotteiden myynnistä ja raaka-aineostoista tapahtuu euroissa.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja varmistaa omalta osaltaan konsernin tuloskehitys, maksuvalmius ja oma pääoma. Emoyhtiön taloushallinto vastaa keskitetysti konsernihallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan konsernin rahoitushuollosta sekä rahoitusriskien hallinnasta. Keskittämisen tavoitteena on rahavirtojen optimointi, kustannussäästöt sekä tehokas riskien hallinta.   

Rahoitusriskien tarkempi kuvaus on yhtiön internet-sivujen osiossa Sijoittajat/hallinto/Rahoitusriskien hallinta.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT LIIKETOIMINNASSA

Talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät ja etenkin työttömyysasteen mahdollinen kohoaminen voivat vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Julkisen talouden kustannusleikkaukset voivat osaltaan vaikuttaa kulutuskysynnän kehitykseen.

Suurin valuuttakursseihin liittyvä epävarmuus kohdistuu Valko-Venäjän ruplan (BYR) arvoon suhteessa euroon. BYR devalvoitui katsauskauden aikana noin 90 prosenttia, josta noin 80 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Katsauskauden päättymisen jälkeen BYR:in ulkoista arvoa alennettiin 51 prosentilla 21.10.2011 lukien. Devalvaation seurauksena ulkomailta hankittavien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien kustannukset nousevat. Devalvaatiolla on negatiivinen vaikutus Lidskoe Pivon lyhyen aikavälin kannattavuuteen, koska kohonneet valmistuskustannukset siirtyvät viiveellä kuluttajahintoihin. Lisäksi valuutan devalvaatio lisää emoyhtiön tytäryhtiöön tekemien oman ja vieraan pääomanehtoisten sijoitusten arvostusriskiä. Valuutan ulkoisen arvon heikkeneminen parantaa toisaalta Valko-Venäjällä valmistettujen tuotteiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Konserni on käynnistänyt Valko-Venäjällä sijaitsevassa yhtiössä sopeutus- ja tehostamisohjelman, jonka avulla pyritään minimoimaan valuuttakurssimuutoksen tulosvaikutusta.

Oluen, long drink –juomien ja siiderin valmisteveroa korotetaan Suomessa 15 prosentilla sekä virvoitusjuomien valmisteveroa 7,5 sentistä 11 senttiin litralta vuoden 2012 alussa. Muutoksen arvioidaan lisäävän alkoholijuomien yksityistä maahantuontia.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Valko-Venäjän keskuspankki ilmoitti 20.10.2011 Valko-Venäjän ruplan (BYR) ulkoisen arvon devalvoimisesta 51 prosentilla. Valuutan uusi virallinen vaihtokurssi astui voimaan 21.10.2011. Devalvaation vaikutuksia Valko-Venäjällä toimivan Lidskoe Pivo –yhtiön ja koko Olvi-konsernin toimintaan on selostettu edellä kohdassa ”Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liiketoiminnassa”.  

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Koko vuoden myyntivolyymien ja liikevaihtotason arvioidaan muodostuvan edellisvuotta korkeammaksi. Liikevoiton arvioidaan säilyvän edelleen hyvällä tasolla, mutta jäävän kuitenkin hieman edellisvuotta pienemmäksi lähinnä Valko-Venäjän ruplan devalvoitumisen johdosta.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Lasse Aho

puh. 0290 00 1050 tai 0400 203 600

OLVI OYJ

Hallitus

TAULUKKO-OSA:

- laaja tuloslaskelma, taulukko 1

- tase, taulukko 2

- laskelma oman pääoman muutoksista, taulukko 3

- rahavirtalaskelma, taulukko 4

- osavuosikatsauksen liitetiedot, taulukko  5

JAKELU

NASDAQ OMX Helsinki Oy

Keskeiset tiedotusvälineet

www.olvi.fi

OLVI-KONSERNI                                                                                                                                 TAULUKKO 5

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT                                                                                         

Tämän osavuosikatsauksen laatimisessa on noudatettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2010.     
 

Laskentaperiaatteet on esitetty vuosikertomuksessa 2010, joka julkaistiin 17.3.2011. Osavuosikatsauksessa julkistettuja tietoja ei ole tilintarkastettu.                              

Osavuosikatsaustiedot esitetään tuhansina (1 000) euroina. Esittämistä varten yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty täysiksi tuhansiksi, mikä aiheuttaa pyöristyseroja yhteenlaskuissa.     

Konserni on ottanut käyttöön vuonna 2011 seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat:                                 

- IAS 24 (uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä

- IAS 32 (muutos), Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu

- IFRIC 19, Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla  

  instrumenteilla                                    

- IFRS 14 (muutos), Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen

  perustuvat maksut

Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011 toteuttaa maksuttoman osakeannin (split), jossa yhdellä A-osakkeella sai maksutta yhden A-osakkeen ja yhdellä K-osakkeella maksutta yhden K-osakkeen. A-sarjan osakkeita annettiin 8 513 276 kappaletta ja K-sarjan osakkeita 1 866 128 kappaletta. Osakeannin jälkeen A-sarjan osakkeita on yhteensä 17 026 552 kappaletta ja K-sarjan osakkeita yhteensä 3 732 256 kappaletta. Yhteensä osakkeita on 20 758 808 kappaletta.

Oikeus osakkeisiin oli osakkeenomistajalla, joka oli täsmäytyspäivänä 12.4.2011 merkittynä osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon. Uudet A-osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi ja liitettiin arvo-osuusjärjestelmään 13.4.2011, josta lukien ne tuottivat osakkeenomistajan oikeudet.

Ääniä / A-sarjan osake    1

Ääniä / K-sarjan osake   20

Rekisteröity osakepääoma 30.9.2011 oli yhteensä 20 759 tuhatta euroa. Olvi Oyj:n yhtiökokous päätti 7.4.2011 muuttaa yhtiöjärjestyksen 3 §:ä siten, että maininta osakkeen nimellisarvosta poistetaan.

Olvi Oyj:n osakkeille maksettiin osinkoa 1,00 euroa/osake vuodelta 2010 (0,80 euroa/osake vuodelta 2009), yhteensä 10,4 (8,3) miljoonaa euroa. Osingot maksettiin 19.4.2011. Yhtiökokouksessa 7.4.2011 päätetyssä maksuttomassa osakeannissa annetut uudet osakkeet eivät oikeuttaneet vuodelta 2010 maksettavaan osinkoon.

Sekä K- että A-sarjan osakkeilla on sama oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestykseen sisältyy K-sarjan osakkeita koskeva lunastuslauseke.

5.  OSAKEPERUSTEISET MAKSUT     

Olvi-konsernin avainhenkilöitä koskeva osakepohjainen kannustinjärjestelmä on selostettu 11.8.2011 julkistetussa osavuosikatsauksessa.

6.  OMAT OSAKKEET                                                                     

Olvi Oyj:n hallussa oli 30.9.2011 yhteensä 1 124 omaa A-sarjan osaketta, hankintahinnaltaan yhteensä 8,5 tuhatta euroa.     

Yhtiön hallussa olevien omien A-osakkeiden osuus osakepääomasta oli 0,005 prosenttia ja osuus kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 0,001 prosenttia. Hallussa olevien osakkeiden osuus A-osakkeista ja A-osakkeiden äänimäärästä oli 0,007 prosenttia.                                                                                             

7.4.2011 järjestetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemät päätökset osingonjaosta, maksuttomasta osakeannista sekä yhtiökokouksen hallitukselle myöntämät valtuutukset omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen on selostettu 7.4.2011 julkistetussa pörssitiedotteessa.                                  

Olvi Oyj:n hallitus ei ole käyttänyt tammi-syyskuussa 2011 yhtiökokouksen sille myöntämää valtuutusta omien A-osakkeiden hankkimiseen.          

*)   Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on vähennetty.

**)  Osakelukumäärät on muutettu vertailukelpoisiksi vuoden 2011 osakelukumäärän
     kanssa.                                                                                                                               

*)Osakkeenomistus sisältää omassa ja määräysvallassa olevien nimissä olevat osakkeet.                                                                              

13. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET                  

Omavaraisuusaste, % = 100 * (Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma +                                 vähemmistöosuus)/(Taseen loppusumma — saadut ennakot)

Tulos/osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto/Osakkeiden              keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana 

Oma pääoma/osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma/Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa

Velkaantumisaste (gearing),% = 100 * (Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset)/(Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + vähemmistöosuus